Tänään käytiin sitten kolmannen kerran remmissä käppäilemässä. Teukka menee kyllä tosi hienosti. Se tepuuttaa mun perässä tosi nätisti ihan kuin olisi aina ollut remmissä. Pari kertaa se stoppasi, mutta heti kutsuin namin kanssa ja sitten mentiin taas. Pitää nyt ensi viikolla mennä sen kanssa jonnekin jossa on vähän enemmän elämää kuin täällä meidän metsissä.

Illalla oli tarkoitus lähteä Teukan kanssa vähän vieraammille seuduille tuota luoksetuloa ja laumaviettiä harjoituttamaan, mutta Janilla oli risujen poltto menossa eikä se pystynyt siksi katsomaan Elsan perään. Joten me mentiin meidän takametsään niin että mulla oli Elsa sylissä, koska se olisi muuten ollut koko ajan nurin. Sen verran siellä on vielä lunta. Haahuiltiin siis metsää ristiin rastiin ja Teukka seuraili perässä. Jos se lähti etenemään meistä kauemmaksi, mentiin puun taakse piiloon ja palkkasin sieltä heti kun se tuli. (Tässä siis valjastettiin samalla Elsaa tulevaksi maalimieheksi Silmänisku). Ihan hyvin tämä meni, mutta meidän pitää kyllä nyt päästä vähän tuntemattomammille seuduille.

Meinasin, että jos huomenna kun menemme mummilaan pääsiäisaterialle, niin menen siellä sitten uudestaan kokeilemaan.

Vieraita kävi kylässä katsomassa pentua sekä päivällä, että vielä illalla. Teukka kyllä tykkää kovasti, mutta ei se mitenkään ylitsevuotavasti riehaannu vaan käy häntä heiluen moikkaamassa ja antamassa pusut,  sitten jo mennään taas omiin touhuihin. Tämä taitaa olla hyvin colliemaista.