Yritän saada motivoitua itseäni tämän väsymyksen keskellä treenaamaan muutakin kuin nuo maksetut agilitykerrat, joten otin sitten tupla-annoksen kerralla tottista, jotta päästäis taas makuun.

Aamulla ekaksi nopsasti ennen töihin lähtöä seuraamista sisätiloissa. Kiersin kämppää ympäri ja pienessä tilassa ja hitaasti kävellen Teukka meni oikein nätisti. Perä ei heittänyt eikä etenimistä/pomppimista ehtinyt liioin tulla tiheän palkkaamisen voimin.

Sitten töiden jälkeen pihalla aluksi jälleen seuraamista. Nyt sitä edistämistä & poikittamista sitten jo ilmenikin. Pitäis vain muistaa palkata tiheästi ennen kuin koira ehtii lähteä oikealta paikalta. Pomppiminen on kylläkin poistunut ohjelmistosta .

Tämän jälkeen sivulle tuloa edestä ja pari kertaa touhotti jotain sinne päin kunnes taas muisti missä paikka on ja tästä jälleen valtavat kehut jonka jälkeen saatiin pari ihan nappisuoritusta.

Lopuksi vielä maahan menoja noin viisi kertaa. Alussa arpoi ja meni istumaan, mutta kun palkkaa ei tippunut ja muisti alkoi palata, niin sitten tuli ihan vahvoja maahan menoja. Kyllä näistä nyt huomaa, että ihan liian vähän ollaan treenailtu kun lähes kaikki perusliikkeetkin on vähän epävarmoja. Ei auta kun niskavilloista vähän ravistella itseään.

Illalla oli sitten agitreenit ja tällä kertaa uusina esteinä oli pussi ja pituuseste. Myös pöytä korotettiin maksikoiratasolle. Teukka meni hienosti heti kaikki esteet. Varsinkin pussista olin ihmeissäni, sillä koira ei empinyt yhtään yhden avustamisen jälkeen. Pituusesteillä se pari kertaa ponnisti laudoista, mutta kun innostin reippaammin sitä hyppäämään niin ponnauskin jäi. Teukka on kyllä tosi poikki näiden harjoittelujen jälkeen. Tunti on aika pitkä aika keskittyä nuorelle koiralle, vaikka ei me koko tuntia ollakaan tekemässä jotain, mutta toisten koirien seuraaminenkin käy työstä.