Vielä samana iltana kokeilin uudestaan noudon tiivistystä sisällä kun mulla jäi tunne, että ei se oikeasti sitä niin huonosti osaa kuin miltä se kentällä päivällä vaikutti.

Ekalla kerralla tiputti eikä oikein meinannut innostua koko harjoituksesta. (Luulen, että tähän vaikutti päivän treenit ja niiden epäonnistumiset). Mutta sitten alkoi pitämään ja samalla kun vedin vähän kapulasta niin sanoin pidä. SItten tiivistin ja vasta sitten pyysin irroittamaan. Ja tämä toimi. Vieläkin vähän epäröintiä siinä oli, mutta ei tiputtelua eikä liian aikaisin suun avaamista. Hyvä me :)

Otin olohuoneen matolla myös pari seuraamisesta maahan menoa ja tässä teukka alkoi ennakoimaan ekan harjoituksen jälkeen, mutta treeniä vaan lisää. Enkä jäänyt hinkkaamaan liiaksi.

Pesin koiruuven myös illalla kun sen turkki oli niin rasvainen ja haisi.