Nuku pikkuinen rauhassa,
ikiuneen tietäen,
kiitän ajasta yhteisestä,

koskaan sinua unohda en.
Kiitos siitä lyhyestä ajasta jonka sain viettää kanssasi,
kulkea vaikeatkin ajat rinnallasi.
Kiitos kauniista muistoista jotka jätit jälkeesi.

Nyt en osaa muuta, kuin itkeä perääsi.
Kiitos öistä, päivistä, kaikesta.
Ajoista helpoista ja vaikeista.

Kiitos, kun opetit millaista on rakastaa koko sydämestään..

 

Vaikka epilepsiakohtaukset saatiinkin jotenkin kuriin lääkityksen avulla, niin Teukka kärsi lääkkeistä aiheutuneista sivuoireista. Teukalla todettiin myös kyynärissä nivelrikko ja se oli ontunut jalkaansa jo tovin. Lisäksi kyynärissä oli rakenteellista poikkeamaa, jonka vuoksi ne olisi pitänyt tähystää tai magneettikuvata, jotta oltaisiin tiedetty tarkemmin mitä kaikkea sieltä löytyy. Päädyin tekemään raskaan päätöksen ja päästämään aktiivisen ja vielä iloa täynnä olevan pikkukoirani kivuista ennen kuin ne käyvät koviksi. Myös oma jaksaminen oli syynä päätökseen. Vaikeinta oli myöntää itselle, että minä en jaksa enää yhtäkään kohtausta enkä jatkuvaa arpomista voiko koira huonosti.

Kiitos rakas Teukka kaikesta mitä minulle opetit. Ennen kaikkea armollisuutta eläintä sekä itseäni kohtaan.

Suuresti sinua ikävoiden

Kaisa, Senni ja muu perhe