Viimeinen Salmen kerta oli tänään. Mitenkähän me selvitään ilman Salmerutiinia ja tarkkaa valvovaa silmää...

Aloitettiin seuraamisella ja Salmelle pisti heti silmään Teukan pomppiminen ja edistäminen. Sinällään ei kuulemma ollenkaan huono asia, sillä koiralla on vain liian korkea vire ja sitä on sitten ruokittu. Minä kun olen pelännyt laskea tuota virettä kun näkee niin paljon koiria (Senni mukaan lukien), joilla ei seuraamisessa ole sitten virettä ollenkaan. Salmen kanssa juttelin tästä huolestani ja Teukka sai häneltä tosi paljon hyvää palautetta sen suhteen, että koirassa on niin paljon moottoria ja halua tehdä, että mun ei tarvitse ollenkaan pelätä, että vire tulisi olemaan meidän ongelma (ellen sitten onnistu jotenkin pakottein ja painostaen pilaamaan intoa). No tähän saatiin sitten lääkkeeksi rauhoittaa seuraamista ja tehdä sekä imuutuseuraamista oikean paikan varmentamiseksi että ottamaan rauhallisia hitaita palkattomia pätkiä.

Sitten maahan meno. Tätä ei olla pitkään aikaan treenattu kun olin luullut, että koira sekoittaa kaksi eri liikettä eli maahan menon ja maassa olon, jossa jälkimmäisessä nyt näitä ongemia on ollut. Teukka empi aluksi maahan menoa ihan epävarmuuttaan kun ei muistanut mitä tässä piti tehdä, mutta parin toiston jälkeen homma alkoi luistamaan. Ei ongelmia kunhan vain treenataan tätä aktiivisesti. Valtavat kehut vain täsmälleen oikeasta suorituksesta. Tässä saa olla virettä.

Maassa olo. Tämä meni taas paljon paremmin kuin olin luullut. Tässä auttoi huomattavasti myös se, että kehuin rauhallisesti ja tasaisesti palkattoman ajan. Palkka pitää muistaa antaa tarpeeksi alas, jotta koiran ei tarvitse nousta sitä hamutakseen. Kyse ei siis ollut kahden liikkeen sekoittamisesta vaan mun epätäsmällisyydestä ja virettä nostattavasta käyttäytymisestä.. huh. Tähän otetaan mukaan taaksemenon lisäksi kääntyminen koiran edestä 90 astetta koiran sivulle ja lopuksi viereen.

Istumisen kesto. Tätäkään ei olla harjoiteltu aikoihin, mutta tämä oli yllättävän hyvässä muistissa. Tässäkin palkattoman ajan kehuminen rauhallisesti. Tässä oli mukana virettä aika tavalla kun samaan aikaan paikalle saapui seuraava treenaja hoffinarttunsa kanssa. Teukka kuitenkin pysyi paikallaan, mutta alkoi haukkua ja vilkuilla.   Kolme askelta taakse on nyt maksimi. Tähän myös mukaan lisäksi tuo kävely koiran sivulle.

Seisomisen kestoa. Tätä ei olla myöskään treenattu, mutta se meni tosi mallikkaasti. Yhtään askelta ei voi ottaa vielä. Käytin toista jalkaa kuitenkin takana. Salmen mukaan koira oli kuin jousilla lähdössä, mutta pysyi se kuitenkin paikallaan.

Sivulle tuloa edestä. Tässä taas tarkkasalme huomasi kuinka avustin koiraa tietämättäni aika vahvasti. Mutta yhtäkkiä tuo homma aukesi Teukalle kun aloin taputtamaan takareiteen ja samalla annoin käskyn ja laitoin käden tiukasti laataksi kiinni housunsaumaan. Palkkasin tästä syystä myös oikealla kädellä, jotta tuo vasen käsi ei yhtään ohjaisi. Tämähän onnistui!

Edessä istumisesta aletaan edetä luoksetuloon niin, että otetaan samalla kun sanotaan tänne niin isompi harppaus taaksepäin, jopa kaksi harppausta. Kädet ovat tässä vielä edessä, mutta samalla treenataan myös edessä istumista kädet sivuilla. Tämä on nyt se vaihe, kun aletaan rakentaa ihan oikeaa luoksetuloa eteen. Jee!

Nouto. Edelleen jatketaan letkulla ja Salmella oli tähän hyvä perustelu. Eli jos letkun kanssa sattuisikin joku iso moka ja nouto alkaisi mennä pieleen, niin se yhdistyy enemmän letkuun kuin noutokapulaan, jolloin sitä on helpompi korjata. Tässä kuulemma kannattaa edetä tarpeeksi hitaasti eikä kiirehtiä. Myöskin esineruudun harjoittelu kannattaa siirtää siihen asti, että nouto on kunnossa.

Edelleen jatketaan leuan alta tukemista ja pidennetään vain pitoaikaa noin 3 s. Ja kun tämä on 100 varma, niin sitten poistetaan tukikäsi ja taas aloitetaan alusta ja sitten kun se on varma, niin sitten otetaan mukaan tiivistäminen. Tämä mukaan kun luoksetulon tiivistys on saatu siihen pisteeseen, että kädet voivat olla sivuilla. Yksinkertaista näin kirjoittettuna

Tämä oli kyllä tosi positiivinen ja iloinen kerta. Yleensä olen lähtenyt treeneistä masentuneena omaan osaamattomuuteeni, mutta nyt Salme kehui Teukkaa niin vuolaasti ja sanoi, että koirasta on vaikka sm kisoihin asti, eikä yhtään epäillyt meidän tavoitetta ensi syksyn BH -kokeen läpäisemisestä. Ehkä hän vain halusi kannustaa meitä jatkamaan, mutta sain noista sanoista paljon varmuutta ja luottamusta koiraan sekä ehkä vähän itseenikin. Ja voidaanhan me laittaa sm:t tavoitteeksi. Eihän se ole enää kuin ohjaajasta kiinni . Ja röyhkeitä, isoja tavoitteita pitää olla, vaikkei niitä saavuttaisikaan.. Matka tässä on kuitenkin kaikkein parasta.