Toinen kerta agilityharkoissa. Teukka veti innokkaana hallin pihassa ihan kuin se olisi tiennyt mihin ollaan menossa. Hallissa sitten se aloitti kauhean haukkumisen ja töhöttämisen kun näki kun muute meni esteitä. Se haukkui niin innokkaasti, että multa meinasi katketa päästä verisuoni sen kanssa ja lopulta Hanna antoi meille vesipullon, jolla ruiskaista aina kun koira aloittaa haukkumisen. Ei tarvinnut ruiskaista kuin muutaman kerran niin johan loppui mesominen! Lopulta ei tarvinnut kuin näyttää missä pullo on niin koira hiljeni. Collien luonteen hieno puoli on kyllä tuo nopea kyky muistaa asioita  (jotkut saattavat kutsua sitä jopa pehmeydeksi).

Itse agilityharkat meni oikein mainiosti. Pujoteltiin, mentiin putkea ja estettä nyt itse vierellä ohjaten ja harjoiteltiin renkaan läpi menoa. Hauskaa oli. Ja Teukka tykkää myös. Lopussa kaikki koirat läähättivät ja olivat itse rauhallisuuksia. Kyllä oppiminen on rankkaa.