Teukka ja minä molemmat oltiin ihan ekaa kertaa ohjatussa koulutuspäivässä jossa oli mukana muitakin koiria.

Päivä oli tosi antoisa ja mielenkiintoinen varsinkin näin aloittelevalle harrastajalle. Varmaan suurin anti tuli kotitottelevaisuusvinkeistä, joita Janne meille antoi, sillä siinä meillä on eniten työstämistä. Kentällähän kaikki on mennyt suht helposti vielä, mutta ihan niihin käytännön pikkuongelmiin joita tämän orkesterin (senni, simo ,elsa, jani ja teukka & minä) kanssa syntyy en osaa itse ratkaisua aina löytää. Teukan silmissä näytän varmasti aika säheltäjältä enkä omasta mielestäni ainakaan ole ansainnut johtajan paikkaa käyttäytymiselläni.

Siitä huolimatta on mahtava nähdä esim. lenkillä ollessa kun sennikin on mukana, että vaikka senni touhottaa omiaan jossain kauempana ja jää haistelemaan omille teilleen, niin teukka seuraa minua. Ei se nyt koko ajan kulje kantapäissä kiinni, mutta ihan eri tavalla se ottaa kontaktia minuun kuin senni. Taas mä vertailen noita keskenään, vaikka pitäis muistaa, että senni tuli minulle vasta juuri tuon ikäisenä kun teukka on nyt ja sillä ei ollut siihen mennessä ollut edes kaulapantaa kaulassa, saatikka olisi käynyt remmilenkillä. Teukan kanssa on opittu jo tähän mennessä enemmän kuin sennin kanssa ekana vuotena.

Mutta tottispäivään. Hyviä kotikäytösvinkkejä tuli koirien yhteisen ruokailun rauhoittamiseen ja kuinka mä otan siinä tilanteen haltuun, jotta koko talo ei herää. Nyt aletaankin sitten syöttää koirat samassa tilassa...

Toinen vinkki tuli sitten koirien härveltämiseen sisällä. Olo täällä on välillä kuin sirkuksessa kun noi kaksi sekä simo ja vielä elsakin vetävät kämppää ympäri. Haluaisin siis, että koirat oppisivat, että sisällä ei riekuta vaan ulkona ainoastaan. Tähän tuli vinkkinä se, että ensin otetaan tilanne haltuun ja sitten palkkioksi pääsevät ulos riekkumaan. Täytyy vain miettiä miten tämä tehdään käytännössä, sillä yleensä tuo riekkuminen alkaa illalla kun koirat otetaan päivän päätteeksi sisälle... mietitään.

Ihan treenauksessa sitten otimme aluksi leikkiä ja tämä lähtikin hyvin käyntiin kunnes mun taskuista tippuili lihapullat pitkin kenttää ja teukka huomasi ne. Sen jälkeen koira ei voinut enää keskittyä leikkimiseen vaan nälkä vei 100-0.  Mä olenkin ehkä leikittänyt koiraa väärään aikaan, sillä olen ottanut treenausta yleensä niin, että teukka ei ole vielä saanut ruokaa tai olen antanut vain puolet annoksesta jolloin sillä on vain kauhea nälkä päällimmäisenä mielessä. Pitäis muistaa, että kyseessä on pentu ja sen nälän sieto ei ole kovin hyvää vielä. Eli jos kääntäisinkin tämän leikkimisen niin, että leikimme vasta "täydellä mahalla" eli en ota samassa yhteydessä namitreenejä ja leikkimistä. Ainakaan nyt hetkeen. Tämä oli siis ihan oma oivallus eikä Jannen neuvoja. Katsotaan osaanko mä yhtään tulkita koiraa.

Palkkauksesta Janne korjasi sen verran, että mun pitää antaa nami alempaa, jotta koiran ei tarvitsisi kurotella ja näin oppia pomppimaan saadakseen namin. Ja seuraamisessa saan tehdä jo pitempää pätkää ja kävellä normiaskelilla eikä töpötystä...

Tässä vielä pari kuvaa päivästä: